Onpahan aikaa vierähtänyt edellisestä postauksesta (huom. yritän olla fiksumpi kuin olenkaan). Flunssa vei voimat pitkäksi aikaa. Töissä kuitenkin jo viime viikon ahersin, mut aivan puolikuntoisena. Työrintamalle kuuluukin uutta. Oon nyt yli 4 vuotta toiminut nuorten psykiatrisessa avohoidossa ja oon viihtynyt. tosi hyvin. Nyt kuitenkin uudet tuulet heiluttelee koko organisaatiota ja miunkin vene kääntyy toiseen suuntaan. Aloittelen ensi vuoden alussa depressiohoitajana. Aika lailla pistää jännittämään, mut toisaalta ootan sitä innolla. Työnkuva on aivan erilainen kuin nykyisin. Nuoriani tuun kyllä kaipaamaan! Mut joskus on uudistuttavakin ja hypättävä kylmään veteen, muuten urautuu ja sammaloituu :)
Sieniä, sieniä ja sieniä... Niitä oon käyny keräilemässä joka viikonloppu. Ja viime lauantaina löysinkin upean suppispaikan ihan kodin läheltä. Tytöt kyllä alkaa jo hiukan osoittaa merkkejä, ettei nyt ihan joka päivä vissiin tartteis erisorttisia sieniä syödä. Mutta valitukset pois, kyllä äitee (tai siis mammutti, kuten rakas esikoiseni sanoo), aina jotakin uutta keksii. Tässä vaikka sunnuntain liha-sienipata:
800 g naudan paistia
½ l lihalientä (loraus punaviiniä ois ollu hyvä,ei ollu...)
sipulia
1 l sieniä (laitoin suppiksia)
suolaa, pippuria, yrttejä maun mukaan
2 rkl puolukkahilloa
2 dl kermaa
Ruskista lihakuutiot ja laita paistinliemeen hautumaan. Mukaan lihaliemi, sipuli ja mausteet. Anna hautua tunnin verran. Lisää sienet, puolukkahillo ja kerma. Hauduta vielä ½ tuntia tai niin kauan kuin liha on mureaa. Lisäkkeeksi keitetyt perunat.
Ja kyllä maistui päiväunet tämän satsin jälkeen...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti